Päijännetunneli

Päijännetunneli on raakavesitunneli, joka johtaa vettä Päijänteestä Pääkaupunkiseudulle. Vesi puhdistetaan noin miljoonan asukkaan juomavedeksi. Vettä käyttävät Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo ja Tuusula.

Tunneli on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli ja sillä on mittaa jopa 120km. Tunneli alkaa Päijänteen Asikkalan selältä, josta se kulkee 30-100m syvyydessä mm. Hämeenkosken, Hausjärven ja Nurmijärven kautta Vantaalla sijaitsevaan Silvolan tekojärveen.


Miksi se rakennettiin?

Päijännetunnelia ruvettiin suunnittelemaan 1960-luvulla, koska pääkaupunkiseudun veden kulutus oli huimassa kasvussa ja haluttiin varmistaa raakaveden saanti. Silloin raakavesi otettiin Vantaanjoesta, jonka virtaama ei tahtonut riittää. Vantaanjoki oli myös kovin saastunut levien ja jätevesien takia. 1969 lähtien osa (5%) vedestä tuli myös hiidenvedestä.

Myös muita vaihtoehtoja Päijännetunnelille olisi ollut, esimerkiksi Lohjanseudulla sijaitsevasta Hiidenvedestä olisi voitu ottaa enemmän vettä, mutta sielläkin vesivarat olivat myös hyvin rajalliset. Merivedestä olisi voinut poistaa suolaa ja tehdä siitä talousvettä, mutta kustannukset olisivat olleet kovin suuret.

Vantaanjoki ja Hiidenvesi toimivat nykyään varavedenlähteenä.


Rakentaminen

Pääkaupunkiseudun kunnat päättivät yhdessä järjestää vedenhankinnan ja perustivat vuonna 1972 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n. Tunnelin rakentaminen aloitettiin 15.12.1973 ja se tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen ns. pohjoinen vaihe 35km toteutettiin vuosina 1973-76. Toisen vaiheen pituus oli hieman alle 60km. Sen ajokuilut louhittiin ensin 1975-76 ja varsinainen tunneliosuus 1976-79 ja se kulkee Nurmijärven, Tuusulan, Hyvinkään, Hausjärven, Lammin ja Hämeenkosken kuntien alueella. Kolmas vaihe toteutettiin vuosina 1979-82. Koko tunnelin rakennuskustannukset olivat silloisella hintatasolla n.530mmk.

Tunneli on rakennettu peruskallioon joka on osa Etelä-Suomen prekambrista migmatiittivyöhykettä. Tunnelin alueella kallio koostuu pääasiassa graniiteista ja gneisseistä. Päijännetunnelin louhinta suoritettiin poraus-räjäytys-menetelmällä.

Tunnelin käyttöön ja valvontaan liittyviä ala-asemia on kaikkiaan kuusi: Asikkalanselän vedenottamo, Kalliomäen voimalaitospumppaamo Hausjärvellä, Korpimäen pumppaamo Nurmijärvellä ja Ylästön sulkukeskus tunnelin eteläpäässä. Lisäksi louhittiin jo alussa Teuronjoen pumppuhalli pohjoispäähän sekä Tuusulan Rusutjärven pumppuhalli.

Alun perin tunneli oli mitoitettu niin, että se toimi gravitaatiolla virtaamaan 10m3/s saakka. Virtaaman ollessa 10-15m3/s tarvittaisiin yksi paineenkorotuspumppaamo ja virtaaman ollessa sitä suurempi tarvittaisiin niitä kaksi. Aikanaan oli varauduttu mm. rakentamaan tunnelin yläosaan Teuronjoen pumppaamo, mutta sitä tuskin tullaan koskaan tarvitsemaan. Tällä hetkellä vettä otetaan n. 3,3 m3/s, joten paineenkorotusta ei tarvita. Itse asiassa vesi tulee sen verran kovalla paineella verrattuna kulutukseen, että sillä voidaan Kalliomäen voimalaitoksella tuottaa vuodessa 6-7 GWh sähköä, jolla taas Pääkaupunkiseudun Vesi Oy korvaa Kymijoen voimalaitokselle vesivoiman menetyksestä johtuvat häviöt Päijänteestä johdetun vesimäärän mukaan.


Vedenottamo

Vedenottamo ottaa vettä päijänteestä noin 17 metrin syvyydestä 215 metrin päästä rannasta. Tämän vedenottopisteen lisäksi on olemassa myös varavedenotto paikka, joka sijaitsee viidenmetrin syvyydessä 50 metrin etäisyydellä rannasta. Vedenottopaikalta vesi kulkee sulkukaivolle kaksi metriä halkaisijaltaan olevassa putkessa. Vedenottopaikoissa putkien päissä on välpät joiden sauvaväli on 30mm. Sulkukaivosta vesi menee mittakaivoon kahdella kaksi metriä halkaisijaltaan olevissa betoniputkissa. Mittakaivossa mitataan virtaamamittareilla tunneliin otettu vesimäärä, jonka jälkeen vesi kulkee betonikanavia myöten koneellisten välppien ja ketjukorisiivilöiden läpi ja siitä edelleen tunneliin. Välppien sauvaväli on 15mm ja ketjukorisiivilöiden silmäkoko 0.57mm. Vedenottolinjojen molemmissa päissä on moottorikäyttöiset tasoluukut, joilla linjat voidaan sulkea korjaustöiden ajaksi tai säätää tarvittaessa vesimäärää.




Huolto/korjaus

Tunnelissa on ollut kaksi sortumaa. Vuoden 1997 lopussa havaittiin ensimmäinen sortuma Hämeenkoskella, kun tunnelin vedenpinnan huomattiin laskeneen yli metrin. Porauksilla sortuma voitiin paikantaa 150 metrin tarkkuudella ja tarkempia tutkimuksia tehtiin robotilla. Tutkimuksissa selvisi, että tunneliin oli sortunut kivikasa, joka oli noin 20 metriä pitkä, ja tukki koko tunnelin. Sortumapaikalla tunneli sijaitsee noin 60 metrin syvyydellä maanpinnasta. Tutkimuksissa havaittiin että sortumakohta oli siirrosvyöhykkeellä, jonka kivilajit olivat amfiboliittia, graniittia ja sarvivälke-/kiillegneissiä. Kivilaatu alueella vaihtelee heikosti rapautuneesta voimakkaasti rapautuneeseen. Sortuma-alueella tunneli oli lujitettu 60mm:n paksuisella ruiskubetonikerroksella. Tunnelin korjaustavaksi valittiin 600 metriä pitkän ohitustunnelin rakentaminen.

Hämeenkosken sortuman vuoksi koko tunneli tutkittiin robotilla (1999), joka löysi sortuman myös Pulkkilasta. Sortuma oli tapahtunut viistosti tunnelin läpi kulkevan n. 1m:n levyisen kiillegneissisuonen kohdalla. Vesi pääsi kuitenkin virtaamaan sortuman läpi. Robottitutkimuksen perusteella sortuman pituudeksi arvioitiin 3,5m, mutta tunnelin tyhjennyksen jälkeen sortuman pituuden havaittiin olevan n.8m. Sortuma korjattiin sortuneen kiviaineksen poistolla, jonka jälkeen tunneli lujitettiin. Koko tunnelin pohjoisosa peruskorjattiin syksyllä 2001 64km:n matkalta. Eteläosan (56km) peruskorjaus käynnistyi 15.4.2008 ja valmistui vuoden loppuun mennessä.

Päijännetunneliin pääsee n.5km:n välein tehdyistä ajotunneleista, joita koko tunnelin matkalla on 23kpl. Ajotunnelit on eristetty itse Päijännetunnelista paksuilla "betonitulpilla", jotka pitää louhia pois korjaukseen käytettävistä tunneleista. Louhintaa ennen vesi pitää pumpata pois ajotunneleiden kautta.

Korjaus tapahtuu vaiheittain. Ensin seiniä ja kattoja tutkitaan koneellisesti rusnauspiikillä, jonka jälkeen sama tehdään vielä käsin. Tämän jälkeen kalliosuunnittelijat katsovat mihin kohtaan tarvitsee laittaa pultteja ja mihin ruiskubetonia. Pulttauksessa kallioon porataan noin 50 millimetrin reikä, ja sinne asetetaan harjateräspultti, näin saadaan kiinnitettyä toisiinsa epävakaat kalliolohkot. Ruiskubetonointi on erittäin vaativa erikoisbetonointityö. Oikea-aikainen betonin kovettuminen on tärkeää, se pitää tapahtua välittömästi ruiskutuksen jälkeen ja kuorirakenteen pitää muotoutua kunnolla. Seassa käytetään myös erilaisia kuituja, kuten teräskuituja, niiden lujuus vastaa betoniterästä

Vuoden 2008 korjauksien jälkeen korjaustarvetta saattaa olla vasta 30-50:n vuoden kuluttua.

Myös itse Päijännetunnelin ulkopuolella on tehty korjauksia. Vuonna 2005 peruskorjattiin Korpimäen pumppaamo. Korjaus sisälsi mm. kuivatuksen parantamisen, 55 metriä syvän kuilun ja pumppuhallin ruiskubetonin tiivistyksen, kuilun putkistojen ja hoitotasojen uusimisen, LVI-laitteiden kunnostamisen, sähköjärjestelmän sekä instrumentoinnin ja automaation uusimisen. Lisäksi pumppaamon huoltotunnelin avoleikkausta vahvistettiin betonisella tukimuurilla. Korpimäen pumppaamon ongelmana oli ollut kalliotilojen kosteus, joka oli vaurioittanut pumppaamon teräsosia, putkistoja sekä hissikuilun rakenteita. Pumppaamolle rakennettiin huoltotunneli vuoden 2004 aikana, mikä osaltaan paransi peruskorjauksen toteuttamista.

Päijännetunneli numeroina

  • Valmistusvuosi: 1982
  • Pituus: 120km
  • Poikkipinta-ala: 16 neliömetriä
  • Tilavuus: 2 milj. kuutiometriä
  • Vedenottosyvyys: 25 m
  • Vedenottamon siivilän silmäkoko: 0.5mm
  • Virtaamakapasiteetti: 12 m3/s
  • Keskimääräinen vedenotto: 3,3 m3/s
  • Vuotuinen kokonaisvedenotto: n.104,5 milj.m3
  • Vuotuinen itsetuotettu energia: n.6-7 GWh
  • Veden matka-aika Asikkala-Vantaa: n.9vrk



Muuta

Kartassa voi ajotunneleiden perusteella nähdä suurin piirtein tunnelin kulkulinjan. Katso kartta tästä. Tarkemman linjan näkee maakuntakaavoista.


Linkit

Kuohuva vuosisata - Vantaanjoki ja Helsingin vedenotto
YLE Elävä arkisto
http://www.mtry.org/eng_html/eng_tekniset_tilat.htm


Lähteet

http://www.helsinginvesi.fi/paijanne
http://www.psv-hrv.fi/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Päijännetunneli
A-zoom TV1 18.07.2008
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/13280.html
Päijänne-tunneli -kirja


Kuvia


Silvolan tekojärvi

Ajotunneli 00 - Silvola

Ajotunneli 01 - Viinikkala
Ei kuvaa.

Ajotunneli 02 - Vähäsuo

Ajotunneli 03 - Rusutjärvi

Ajotunneli 04 - Orikorpi
Ei kuvaa.

Ajotunneli 05 - Korpimäki
Linkki kuvaan -flickr.com

Ajotunneli 06 - Jokela

Ajotunneli 07 - Punakallio

Ajotunneli 08 - Ronkonkallio

Ajotunneli 09 - Mustasuo

Ajotunneli 10 - Kalliomäki

Ajotunneli 11 - Puujoki

Ajotunneli 12 - Haminankylä

Ajotunneli 13 - Possinvuori

Ajotunneli 14 - Kalliojärvi

Ajotunneli 15 - Ali-Tirisevä

Ajotunneli 16 - Teuronjoki

Ajotunneli 17 - Palomaa
Video

Ajotunneli 18 - Lahdenpohja

Ajotunneli 19 - Multasuo
Video

Ajotunneli 20 - Pyssymäki

Ajotunneli 21 - Orimäki

Ajotunneli 22 - Pulkkila

Asikkalanselän vedenottamo


Onko sinulla tunneliin liittyviä kuvia? Jos haluat niitä lisättäväksi tänne, lähetä ne sähköpostilla osoitteeseen "info <ät> termiitti (piste) com"